
3.10.2026
Kansallispuistoja oli 2026 kesällä käyty tiuhaan läpi ja lopputuloksena uudet päiväretkikohteet kävivät vähiin. Yksi oli kuitenkin jäänyt matkan varrelle: Varsinais-Suomessa monen kunnan alueella sijaitseva Kurjenrahkan kansallispuisto oli vielä valloittamatta ja ainoa joka sijaitsi alle 200 kilometrin (~180km) päässä kotoa ja on pystysuunnasta Suomea katsottuna Tamperetta etelämpänä. Asia jäi kaivelemaan kesän jäljiltä ja koska Evolla käytiin hetkeä aiemmin, jäi Kurjenrahka myös ainoaksi ylläolevien kriteereiden magneettipaikaksi. Mainitsin asiasta Vuokolle että pitäishän tämäkin nyt vielä kokea tänä syksynä ja seuraava viikonloppu oli sopivasti vapaa, joten ei muutakun matkaan.
Sopivan reitin olin katsonut jo ennen kuin puhuimme koko reissusta: Kuhankuonontien parkkipaikalta pääsisi sopivan pituiselle 6km Savojärven ympärikävelykierrokselle ja siellä olisi myös luontotupa, pari nähtävyyttä (esim. Kuhankuonon rajakivi) ja kaikenlaista monipuolista maastoa suosta metsään ja järvimaisemiin. Sinne siis!
Ajoimme menomatkan nopeinta ja taloudellisinta reittiä, Turun moottoritieltä Halikon kohdilta kohti Auraa ja Kuhankuonontien parkkipaikalle yhden taukopaikan taktiikalla. Tiet olivat hyviä ja kohde löytyi Pöytyältä vailla mitään ongelmia, samalla Auran kunnassakin tuli käytyä ehkä ensimmäistä kertaa tiedostaen (tai ajettua ohi). Tarkempi retkitarina itse kansallispuistosta kuvineen löytyy kohteen käynnin sivuilta joten ei siitä sen syvällisemmin tässä.
Kahvia ei oltu varattu retkelle eikä paikan päältä löytynyt myymälää josta saisimme hyvän ulkoilun jälkeen magneetin kokoelmiimme, takaisin kotiin piti siis mennä jopa kahdella pysähdyksellä. Ja kuten tavanomaista, ei meitä huvittanutkaan ajaa samaa reittiä takaisin joten Turku-Tampere moottoritien kautta hieman lähempää Turkua kotiinpäin, pidempi reitti mutta nopeampien teiden takia ajankäytöllisesti käytännön sama. Kahvit nauttineena ja tuore magneetti taskussa oli lopulta kiva päästä kotiin päiväunille antoisan päiväretken jälkeen.
Lopuksi vielä vastaus kysymykseen joka askarrutti puistossa kävelyn aikana paljon: Mistä nimi Kurjenrahka tulee? Kyseessähän on siis kansallispuiston isoimman suon nimi, jonka laitamia mekin tällä retkellä talsimme. Suon nimi taas tulee sekä siitä että se on kurkien suosima pesimäsuo, että siitä kun rahka viittaa taas rahkasammaleeseen, jota suolla runsaasti esiintyy. Hyvä kun tämäkin tuli selvitettyä!
Paikan nimeä klikkaamalla siirryt kohteen käyntihistoriaan. Retken muistot ja kuvat saat auki tästä listasta.
3.10.2026
3.10.2026
3.10.2026