Merenkurkun maailmanperintöalue

Paluu Merenkurkkuun tapahtui Vaasan yöpymisen jälkeisenä aamuna kun alueeseen tutustuminen oli ensimmäisellä kerralla n. 5 vuotta sitten jäänyt hieman hätäiseksi. Kohde oli avoin mutta syvemmälle oli mentävä mitä Raippaluodon satama eli Björköbyhyn asti.

Ison tien päästä löytyi luontevasti Svedjehamn jossa hieno saaristolaissatama, joten sinne suunnistimme. Matkalla näimme erittäin ison linnun, jonka arvioimme merikotkaksi. Ei muisteta oliko kumpikaan aiemmin näin kookasta lintua luonnossa nähnytkään. Reittejä tai näkötornia emme jaksaneet kahlata tällä kertaa niitä ehkä riittävästi lähimenneisyydessä kolunneena, emmekä venemuseostakaan innostuneet, joten tyydyimme vain ihastelemaan Svedjehamnin miljöötä hetken. Tämän jälkeen kävimme katsastamassa Björkön komean puukirkon sekä lähikaupan jossa nautimme maistuvat jätskit joita ei meilläpäin myydä. Takaisin ajaessa vielä piipahdus maailmanperintöportilla ostaen käydyn alueen magneetin ja Raippaluodon siltaa pitkin kohti Poria. Loistava tapa viettää aamupäivä!

Merenkurkun saaristo on aina jotenkin ihmeellinen ja eksoottinen kohde, ainakin tälläisille etelän vetelille jotka eivät usein moisessa mittakaavassa vastaavaa saaristoaluetta näe missään kovin helposti. Tulee todennäköisesti piipahdettua jatkossakin aina silloin harvoin kun Vaasan seuduille eksyy, joskaan enää ei tarvitse ihan varta vasten ehkä mennä.

2021 kesälomareissu keskittyi länsirannikolle: Ensin Porin Reposaareen yöpymään ja sieltä sitten jatkettiin matkaa Vaasaan. Raippaluodon silta oli nähtävä ja koettava. Ajoimme vaikuttavan sillan läpi ja pysähdyimme syömään sillan jälkeen olevalle pisteelle.

Paikalle päästyämme huomasimme ettei tämä olekaan ihan perus huoltoasema, vaan Maailmanperintöportti niminen vierailijakeskus, eli olimme saapuneet Merenkurkun maailmanperintöalueelle vähän vahingossa. Söimme ja ihmettelimme paikkaa, jonka jälkeen suuntasimme vielä Raippaluodon vierasvenesatamaan jätskille ja nauttimaan merellisistä maisemista. Olimme sillä kertaa nähneet Merenkurkkua riittävästi ja jatkoimme matkaamme Vanhan Vaasan nähtävyyksille.

Tämä on jäänyt pienesti hampaankoloon, alueella olisi ollut paljon enemmänkin annettavaa mitä hätäpäissämme tajusimme. Silta on myös sen verran vaikuttava että joskus täytyy ottaa ihan asiaksi käydä Merenkurkun maailmanperintöaluetta vähän syvemminkin läpi.

6. magneetti sähkökaapin seinään ansaittu tästä retkestä.