Ollilanlampi ja nevat

Olin täällä alueen vieressä tuolloin asuneen ystäväpariskunnan kanssa vuonna 2019 käynyt, mutten vielä Vuokon kanssa. Nyt kun Ollilanlampi saatiin Reissuvihkoon, oli aika korjata vääryys: Onhan kyseessä Keravan ainoa lampi ja ihan mukava paikka metsän reunalla.

Tänne saapuminen olikin mielenkiintoista: Internet ohjasi vahvasti Keupirtin parkkipaikalle, jonne saateltiin vanhaa Lahdentietä ensin todella nopeasti vastaan tulevan erikoisen mutkan kautta ja sitten itse rakennus ja alue näytti lähinnä hylätyltä yksityisalueelta. Myöhemmin selvisi että Lahdentieltä risteytynyttä Talmantietä olisikin pitänyt ajaa vielä pidemmälle ja olisi päässyt Ollilanlammen viereiselle parkkipaikalle. Selvisi myös kotona että Keupirtti oli hylätyn näköinen koska Keravan Urheilijat oli lopettanut kaiken toiminnan siellä jo vuonna 2022.

Noh, siihen pihalle sai kuitenkin auton ja lähdimme Ahjon kuntoradan sivuhaaroja pitkin suunnistamaan Ollilanlampeen ja jonkun matkaa "oikoreittejä" noustuamme pääsimme oikealle polulle ja kohteelle. Luonnosta ja tulipaikoista kertovia kylttejä löytyi, mutta missään ei varsinaisesti kerrottu että olimme tulleet Ollilanlammelle. Alue oli noin puolet lampea, ja puolet suota: Kuntorata kulki lammen ympäri, kun taas suon ympäri meni osittain pitkospuinen Elämyspolku ja muunmuassa Lammen ja suon halkova tehty väylä. Lampi oli lumpeiden peitossa, molemmilla tulipaikoilla väkeä ja sorsia riitti myös viihtymässä. Suo loisti kesäauringon paahtaessa ja toi hyvää kontrastia lammelle, kuin kaksi eri maailmaa samassa paketissa.

Kiersimme tällä kertaa lammen sekä nevan kiertäneen Elämyspolun ja jatkoimme autolle suurinpiirtein samaa reittiä kuin tulimmekin, mutta enemmän merkittyjä polkuja pitkin. Tässä kohtaa näimme ensimmäistä ja ainoaa kertaa Ollilanlammesta kertovan opaskyltin. Ihan mukava paikka noin 20 kilometrin päässä kotoa ja koska toteutimme kauppareissun Keravan Citymarketissa ennen kotiutumista, tämän käy meiltä todistetusti kauppareissulla kokemassa.